Rantakulman VPK:n nostolavayksikkö

Rantakulman VPK hankki käyttöönsä Vema Lift Oy:n valmistaman erikoisvalmisteisen nostolavayksikön kesällä 2014. Hankkeeseen myönnettiin Palosuojelurahaston avustus toukokuussa 2015. Hanke toteutettiin palokunnan, valmistajan ja pelastuslaitoksen käytyjen perusteellisten neuvottelujen jälkeen. Myönnetyllä avustuksella on suuri merkitys hankkeen takaisinmaksun kannalta ja se mahdollistaa osaltaan ajoneuvon jatkokehitystyön aloittamisen.

Hankkeen taustoista

Vema Lift Oy rakensi 2000-luvun alussa kaksi erikoisvalmisteista nostolavayksikköä, ns. sisäpihayksikköä. Ajoneuvon suunnittelutyössä tavoitteena oli kehittää yksikkö, jolla voitaisiin operoida ahtaiden porttikäytävien ja ajoesteiden sulkemilla sisäpihoilla ja muilla vastaavilla paikoilla, joissa perinteisen nostolavayksikön käyttö ei ole mahdollista. Suunnittelutyön tuloksena valmistui kaksi yksikköä, joista ensimmäinen on ollut aktiivikäytössä Helsingissä alusta alkaen. Toinen yksikkö jäi erinäisten sattumusten vuoksi valmistajalle ja on kiertänyt maailmaa esittelykäytössä sekä ollut pariin otteeseen kotimaassa lainakäytössä.

Pienikokoisesta nostolava-autosta on Rantakulman VPK:n piirissä keskusteltu jo pitkään, käytännössä jo 2000-luvun alkupuolelta alkaen. Tällöin pelastuslaitoksella ei ollut alueella kuin yksi nostolavayksikkö ja monesti tilannepaikalla olisi ollut hyötyä toisesta yksiköstä. Käytännön kokemukset operatiivisista kohteista palokunnan lähialueilla olivat lisäksi osoittaneet, että normaalikokoisella yksiköllä on toisinaan hankala saavuttaa alueen pientalokohteita. Koska palokunnan tallit rajoittavat kokoa, oli alusta alkaen selvää, että normaalikokoinen ajoneuvo ei tulisi kyseeseen vaan olisi päädyttävä johonkin erikoisratkaisuun.

Palokunta hankki vuonna 2002 uuden säiliösammutusauton, joka perustui miehistöohjaamollisen Renault Midlumin alustalle. Ajoneuvoon saatiin avustusta Kaarinan kaupungilta ja talkootyönä tehdyn varustelun ansiosta hankintahinta saatiin pidettyä kohtuullisena. Samalla nostolavayksikön hankinta luonnollisesti jäi taka-alalle muutamaksi vuodeksi.

Muutamaa vuotta myöhemmin palokunnan omistama asemarakennus vaati perustusten peruskorjausta ja näin ollen palokunta keskittyikin muutamaksi vuodeksi rakennushankkeeseen, jonka ensimmäiseen vaiheeseen saatiin Palosuojelurahastolta avustusta. Asemarakennuksen peruskorjaus on jatkunut tasaisella tahdilla ja pikkuhiljaa asemaa on saatu korjattua ja modernisoitua hyvään kuntoon.

Ensimmäisen kerran nostolavayksikön hankinnasta Rantakulman VPK:lle keskusteltiin Vema Lift Oy:n ja pelastuslaitoksen kanssa jo vuonna 2009. Tällöin ei kuitenkaan päästy asiassa positiiviseen lopputulokseen, koska palokunnan taloudelliset resurssit eivät silloin mahdollistaneet hankkeen läpiviemistä. Asiaan palattiin uudelleen tammikuussa 2014 kun Rantakulman VPK:n edustaja vieraili Vema Lift Oy:n tehtaalla Kaarinan Voivalassa saksalaisen palokuntaryhmän kanssa. Tällöin vierailuisäntänä toiminut Jarmo Muuriaisniemi kertoi, että Vema Lift Oy olisi halukas tukemaan paikallista palokuntatoimintaa lahjoittamalla osan ajoneuvon hankintahinnasta palokunnalle ja esitti, että ajoneuvohankkeesta keskusteltaisiin uudestaan.

Saatu keskustelunavaus otettiin positiivisesti vastaan Rantakulman VPK:n hallituksessa ja päätettiin aloittaa keskustelut hankkeesta sekä valmistajan että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa. Lähtöajatuksena oli, että jos pelastuslaitos näyttää hankkeelle vihreää valoa, keskusteluissa valmistajan kanssa voidaan edetä.

Alustavat keskustelut aluepalopäällikkö Kari Alangon kanssa sujuivat positiivisessa hengessä. Keskustelujen pohjalta todettiin, että yksikön hankinnalle löytyy perusteita ja että se on näin ollen sisällytettävissä palokuntasopimuksen piiriin. Palokuntasopimuksen osalta tilanteesta pystyttiin keskustelemaan samaan aikaan käynnissä olleissa palokuntasopimusten tarkastusneuvotteluissa palokunnan, pelastuslaitoksen ja aluepelastuslautakunnan edustajien kesken. Käytyjen keskustelujen pohjalta yhdistyksen hallitus päätti jatkaa neuvotteluja valmistajan kanssa ja pitkien keskustelujen päätteeksi hallitus pystyi esittelemään hankkeen kustannusarvion ja toteuttamissuunnitelman yhdistyksen kokoukselle, joka päätti yksikön hankkimisesta kesäkuussa 2014.

Hankkeen merkitys

Hanketta suunniteltaessa lähtökohtana oli, että yksikölle tulee olla perusteltua operatiivista käyttöä, jotta hankkeeseen kannattaa ylipäätään ryhtyä. Tästä syystä jo hyvin aikaisessa vaiheessa aloitettiin aiheeseen liittyvät keskustelut pelastuslaitoksen kanssa. Lähtökohtaisesti oli selvää, että yksiköllä ei pysty toteuttamaan samoja tehtäviä kuin tavanomaisella nostolavayksiköllä eikä sellaiseen ollut halua tai tarvettakaan. Käydyissä keskusteluissa pyrittiin löytämään yksikölle vaihtoehtoisia käyttökohteita ja -tapoja, joista olisi hyötyä operatiiviselle toiminnalle nyt ja tulevaisuudessa. Yksikköä käytiin esittelemässä myös lähialueen paloasemien työvuoroille ja esittelytilaisuuksissa käydyissä, osin kriittisissä mutta hyvähenkisissä, keskusteluissa tuli esille useita hyviä uusia näkökulmia ajoneuvon hyödyntämiseksi.

Yksiköstä on toimitettu lyhyt tietopaketti alueen päällystöviranhaltijoille ja pelastuslaitoksen viesti- ja tilannekeskukseen. Yksikköä ei ole liitetty suoraan operatiivisiin vasteisiin vaan se hälytetään tilannetta johtavan palomestarin pyynnöstä soveltuviin kohteisiin. Yksikön olemassaoloon tottuminen ja sen erilaisten käyttömahdollisuuksien opettelu vievät luonnollisesti oman aikansa.

Palokunnan toimintaan yksikkö tuo positiivista virettä. Nostolavan käyttöön liittyvät harjoitukset ja näyttökokeet tuovat uutta haastetta. Normaalit harjoitusrutiinit on muokattu siten, että viikkoharjoituksissa mahdollisimman usein ainakin osa väestä käyttää nostolavayksikköä joko erillisenä harjoituksena tai muun harjoituksen osana.

Jo hankkeen toteutusta suunniteltaessa tiedostettiin, että yksiköllä on mahdollisuus täydentää yhdistyksen varainhankintaa nostolavan kanssa tehtävillä työsuoritteilla, kuten puunkaadoilla ja rännien puhdistuksilla. Yhdistyksen kokouksessa linjattiin, että mahdolliset työsuoritteet ovat lähinnä lisäarvo, ne eivät voi yksinään toimia rahoituksen pohjana eikä niiden suorittaminen saa muodostua jäsenistölle tai yhdistykselle rasitteeksi. Muutamia tällaisia työsuoritteita on jo toteutettu ja ne ovat toimineet erinomaisina harjoittelukohteina operatiivisia tilanteita ajatellen.

Ajoneuvon käyttö

Normaalioloissa tavanomainen raskas nostolavayksikkö toimii operatiivisessa tehtävässä tehokkaammin paremman ulottuvuutensa ja kantavuutensa turvin kuin pieni erikoisyksikkö. Tämän yksikön vahvuudet nostolavatehtävissä tulevat esille ahtaissa paikoissa ja sisäpihoilla, joihin ison auton saaminen on mahdotonta tai paikoissa, joissa kantavuus ei mahdollista raskaan kaluston käyttöä. Auto mahtuu kulkemaan 2×2 metrin suuruisesta aukosta ja sen kokonaispaino on vain 4800 kg. Käyttökunnossa ajoneuvo ei tarvitse juurikaan normaalia parkkiruutua isompaa tilaa. Kun lisäksi ajoneuvon alusta on nelivetoinen, sillä pääsee etenemään haastavissakin paikoissa, vaikka kyseessä ei mikään maastoajoneuvo olekaan.

Perinteiset nostolavatehtävät tulevat tulevaisuudessa muodostamaan vain pienen osan ajoneuvon potentiaalisesta käytöstä. Selkeästi suurempi merkitys tullee olemaan yksikön käytössä työturvallisuuden parantajana; työtasona, vetotikkaiden korvaajana ja turvallisen poistumistien varmistajana.

Ajoneuvon käyttö ilman koria, pelkkänä puomitikkaana, luo mahdollisuuden turvata kattotyöskentelyn aikainen tukeva poistumisreitti mahdollisessa vaaratilanteessa. Palokunnan henkilöstöllä on omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka äkillisesti voi tulla tarve poistua katolta ja kuinka paljon siinä tilanteessa arvostaa tukevaa tikasyhteyttä maahan. Tikaskäytössä yksiköllä voidaan korvata useimmat sellaiset kohteet, joissa pitäisi operoida vetotikkailla. Etuna vetotikkaisiin verrattuna saavutetaan parempi työturvallisuus tukevan rakenteen ja tikkaihin kiinnitettyjen käsijohteiden vuoksi.

Palokunnan lähialueella on paljon vanhoja pientaloja sekä rivitaloja, joiden ullakkorakenteissa riehuvien palojen sammuttaminen ja etenkin näihin kohteisiin liittyvän sammutustehon parantaminen on askarruttanut jo pitkään. Ajoneuvon toiminnan jatkokehittämiseksi onkin mietitty uusi sammutustekniikoita ja -taktiikoita, joissa nostolavan ominaisuuksia voitaisiin käyttää hyödyksi. Asiaan liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia on saatavilla niin kotimaisista kuin ulkomaisista lähteistä ja vertailuja eri sammutusmenetelmien välillä on tehty, toistaiseksi tosin vain akateemisella tasolla. Käytännön testausta pyritään järjestämään, jos esiin nousee potentiaalisia koekohteita esimerkiksi talonpolttojen yhteydessä.

Koska ajoneuvon korirakenne on irrotettava ja kulkee ajon aikana irrallaan puomista, sen tilalle voidaan kiinnittää myös muita mahdollisia apuvälineitä. Käydyissä keskusteluissa on tuotu esille ajoneuvon käyttö sammutuspuomina kauko-ohjattavan vesitykin kanssa ja valonheittimien käyttö onnettomuuspaikan valaisemiseksi. Lisäksi on pohdittu mahdollisuutta kamerajärjestelmään, jolla pystyttäisiin luomaan tilannekuvaa johtopaikalle. On jopa ehdotettu savutuuletuslaitteistoa, jolla saataisiin kohdetuuletusta palotilaan. Näitä potentiaalisia lisäominaisuuksia on tarkoitus alkaa kartoittaa taloustilanteen niin salliessa ja rahaston myöntämä hankeavustus mahdollistaa näiden suunnitelmien käynnistämisen etuajassa.

Avustuksen merkitys

Koska hanke käynnistyi vasta tammikuussa 2014, vuoden 2014 kalustohankkeille varatun hakuajan jo päätyttyä, yhdistyksessä tiedostettiin, että rahoitusta tulee hakea omalla riskillä hankkeelle jälkikäteen tai vaihtoehtoisesti hanketta pitää lykätä eteenpäin vuodelle 2015, jolloin mahdollinen puoltava ennakkopäätös olisi saatavissa vasta toukokuussa 2015. Tämä olisi viivästyttänyt hankkeen aloittamista puolitoista vuotta, jota pidettiin liian pitkänä odotusaikana.

Kun Rantakulman VPK:n hallitus lähti esittelemään hankkeen toteutusta yhdistyksen kokoukselle, lähtökohtana oli, että hanke pystytään rahoittamaan vaikka rahasto päätyisi hylkäämään avustusanomuksen. Avustuksen saaminen ei siis ollut hankkeen toteuttamisen ehto vaan pikemminkin hankkeen rahoituksen apukeino.

Koska Palosuojelurahaston hallitus päätyi toukokuun 2015 kokouksessaan myöntämään avustuksen, se mahdollistaa hankkeen lainarahoituksen osuuden pienentämisen suunniteltua nopeammalla aikataululla. Tämä puolestaan mahdollistaa osaltaan yksikön jatkokehityshankkeiden valmistelun kun yhdistyksen rahoitustilanne on hankkeen osalta suunniteltua positiivisempi.

Nostolavayksikön esittely

Ajoneuvo on rakennettu Multicar-maastokuorma-auton alustalle. Alusta on nelivetoinen, mikä yhdessä ajoneuvon pienen koon kanssa avaa mahdollisuuksia yksikön sijoittamiselle rakennuksen eri puolille.

Yksikköä on mahdollista käyttää joko nostokorilla tai ilman koria. Korissa mahtuu työskentelemään kaksi henkilöä ja suurin sallittu korikuorma on 250 kg. Kun kori ei ole paikoillaan, ulottumarajoitinta on mahdollisuus muuttaa 100 kg:n kuormalle, jolloin ulottuvuutta saadaan pari metriä lisää. Tällöin pitää huomioida muuttunut kantavuus ja suunnitella käyttö sen mukaisesti. Maksimiulottumalla operoitaessa kyseeseen tulevat lähinnä kulkemiseen liittyvät tehtävät, jolloin tikasosuudella ei ole kuin yksi henkilö kerrallaan, tai yksikön käyttö sammutuspuomina tai muuna vastaavana mastona.

Yksivartisella puomistolla saavutetaan 20 metrin työkorkeus. Alustan pienen koon vuoksi sivu-ulottuma jää normaalia nostolavaa pienemmäksi. Korin ollessa käytössä sivu-ulottuma on suurimmillaan viiden metrin korkeudessa ollen noin seitsemän metriä. Ylemmäs mentäessä ulottuma pienenee asteittain ollen huippukorkeudessa noin puolitoista metriä.

Ajoneuvon hälytys- ja radiolaitteistojen sekä työvalojen jälkiasennukset on tehty omalla väellä talkoovoimin. Lähiaikoina on vielä tarkoitus asentaa autoon peruutuskamera ajoneuvon sijoittamisen helpottamiseksi.

Palokunnan esittely

Rantakulman VPK on Kaarinan Piispanristillä toimiva, vuonna 1946 perustettu, toisen lähdön palokunta. Palokunnan lähtövalmiusajaksi on sovittu viisi minuuttia ja arkisin klo 7–17 10 minuuttia. Palokunnan lähialueelle, noin 2–3 minuutin ajomatkan säteelle, on muodostettu keskisuuriin tulipaloihin liittyvä vastealue, jolla palokunnan sammutusyksikkö nousee vasteeseen täydentäväksi yksiköksi kolmen ammattiyksikön rinnalle. Operatiivisia tehtäviä palokunnalla on vuositasolla keskimäärin noin 20–30. Noin puolet tehtävistä on asemavalmiuksia tai valmiussiirtoja.

Palokunta toimii omistamaltaan paloasemakiinteistöltä neljän yksikön voimin. Palokunnalla on omistuksessaan säiliösammutusyksikkö (RVSK21), nostolavayksikkö (RVSK26) ja miehistönkuljetusyksikkö (RVSK27). Lisäksi palokunnan operoitavaksi on osoitettu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen jauheyksikkö (RVSK24), jolla hoidetaan myös Turun hätäkeskuksen ulkoisen varavoimakoneen siirrot käyttöpaikalle mahdollisten sähkökatkosten aikana.

Palokunnassa toimii aktiivisesti nuoriso-osasto, hälytysosasto ja tukiosasto. Tavanomaisen yhdistystoiminnan lisäksi palokunnan jäsenet osallistuvat aktiivisesti sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseen paikallisella ja alueellisella tasolla.

Heikki Mäkitalo
Hallituksen pj, Varapäällikkö
Rantakulman VPK

Tutustu Rantakulman VPK:n kotisivuihin