Palotutkimuksen päivät 5.−6.9.2023

Perinteiset palotutkimuksen päivät 2023 meneillään 5.−6.9. Helsingissä

Palotutkimuksen päivillä esitellään kattavasti kotimaisia ja kansainvälisiä saavutuksia palotutkimuksen saralla. Päivät on järjestetty vuodesta 1999 alkaen, ja tämä kaksipäiväinen tilaisuus järjestetään joka toinen vuosi.
Palosuojelurahasto on tukenut sekä Palotutkimuksen päiviä. Rahaston hallitus myönsi 14.4.23 pidetyssä kokouksessaan 46 827 euroa Palotutkimuksen päivät 2023 -hankkeeseen SPEK ry:lle. 

Päivät kokoavat yhteen aina pelastus- ja rakennusalasta kiinnostuneita henkilöt, kuten tutkijoita, asiantuntijoita, opiskelijoita, tiedon tuottajia sekä tutkimustietoa hyödyntäviä organisaatioita.

Palotutkimuksen päivillä esitellään viimeaikaisia tutkimuksia ja kehitystä kotimaisessa palotutkimuksessa.
Tänä vuonna teemoina ovat tiedolla johtaminen ja pelastustoimen kehittäminen, asumisturvallisuus, mallinnus ja simulointi sekä työturvallisuus ja metsäpalot.

Palotutkimuksen päivien Keynote-puheenvuoroista ensimmäisen esitti Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) pääjohtaja Kimmo Peltonen.

Timo Rantamäen puheenvuoro käsitteli puolestaan paloriskin tilastopohjaisten tietojen päivitystä. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa rakennusten syttymistaajuustiheydestä, pelastuslaitosten toimintavalmiusajoista ja alkusammutuksen vaikutuksesta. Tutkimus pohjautuu ja päivittää VTT:llä vuonna julkaistun (2009) Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot -raportin tiedot nykypäivään. Raportin (2009) olivat kirjoittaneet Kati Tillander, Tuuli Oksanen ja Esa Kokki Pelastusopistolta. Aineistona alkuperäisessä tutkimuksessa oli käytetty Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston (PRONTO) tietoja vuosilta 2001─2007.

Tutkija Riikka Salmi kertoi Pelastusopiston hankkeesta nimeltä SAVE, eli varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen.

SAVE-hankkeelle on Palosuojelurahaston hallitus myöntänyt ensin 16.9.2020 pidetyssä hallituksen kokouksessa 153 936 euron avustuksen. Lisäksi hankkeessa tehtiin lisätutkimusta, jonka nimenä oli Varusteiden ja kaluston puhdistus- ja desinfiointimenetelmien arviointi ja kehittäminen. Tälle lisähankkeelle myönnettiin 24.3.2021 pidetyssä hallituksen kokouksessa 7 772 euron avustus. Hanke on siis saanut rahaston avustusta yhteensä 161 708 euroa. Hankkeessa tutkitaan, että miten pelastajien varusteiden pesutekniikoilla voitaisiin vähentää syöpävaarallisiksi todettujen ainesten kertymistä pelastajien vaatteisiin ja varusteisiin. Hankkeessa on pyritty antamaan suosituksia varusteiden kautta tulevan altistumisen välttämiseksi, pesujen kustanusten kurissa pitämiseksi ja varusteista vapautuvien epäpuhtauksien hallitsemiseksi.

Laura Kuurne kertoi tutkimuksesta Väestörakenteen vanhenemisen vaikutuksista paloriskeihin.

Palosuojelurahaston hallitus voi myöntää tutkimus- ja kehittämishankehaussa avustuksia väitöskirjatyöhön. Yksi väitöskirjaa valmistelevista on Aleksi Rinta-Paavola. Väitöskirjatyössä tutkitaan kahden yleisen rakennepuutavaran, männyn ja kuusen, hiiltymistä ja termistä hajoamista palamisprosessin aikana sekä kokeellisin että laskennallisin menetelmin. Tutkimusten perusteella muodostetaan kokeellisilla mittauksilla validoitu hiiltymän etenemistä ennustava materiaalimalli. Tutkimuksen tarve liittyy puurakentamisen suosion kasvuun, yhä useammin myös korkeammissa rakennuksissa. Näiden paloturvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan parempaa ymmärrystä puun palamisprosessista ja edistyneempiä mallinnustyökaluja toiminnallisen palosuunnittelun käyttöön. Palotutkimuksen päivillä 2023 Rinta-Paavolan puhui aiheesta: Mänty- ja kuusipuiden hiiltymisen ja palamisen mallintaminen pyrolyysin, kytemisen ja liekehtivän palon aikana.

Palosuojelurahaston sihteeristö on mukana päivillä.

Lähteinä mm. Rantamäki Timo, Paloriskin tilastopohjaisten tietojen päivitys (spek.fi).