Nuohoustoiminta Suomessa

Nuohoustoiminnasta Suomessa pyydettiin juttu Nuohousalan Keskusliiton toiminnanjohtaja Juhani Jyrkiäiseltä.

Palosuojelurahasto myönsi 1.12.2015 kokouksessaan yleisavustusta pelastusalan järjestöille vuodelle 2016 2 830 000 euroa, josta Nuohousalan keskusliitolle 188 000 euroa.

Nuohoojia Suomessa on yhteensä noin 900, joista runsaat 400 on yksityisyrittäjinä toimivia piirinuohoojia. Piirinuohoojien palveluksessa on yli 400 työntekijää. Itä- ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueilla ja muutamassa muussa kunnassa on käytössä niin sanottu sopimusperusteinen nuohous. Nuohous perustuu Suomessa pelastuslakiin ja nuohousasetukseen: Nuohoustyötä itsenäisesti suorittavalla henkilöllä tulee olla suoritettuna nuohoojan ammattitutkinto.

Pelastuslain (13§) mukaan rakennuksen omistajan tai haltijan yleisten tilojen osalta sekä huoneiston haltijan hallinnassaan olevien tilojen osalta on huolehdittava, että tulisijat ja savuhormit nuohotaan sekä ilmanvaihtokanavat ja -laitteistot huolletaan ja puhdistetaan määrävälein. Lisäksi tikkaat, kattokulkutien osat ja katon turvavarusteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan suorittaa turvallisesti. Nuohousta on kautta aikojen suoritettu, jotta savuhormeihin ja tulisijoihin kertyvä palamisjäte ei aiheuttaisi tulipalon vaaraa. Paloturvallisuuden lisäksi nuohoustoiminnan tavoitteena on energian taloudellinen käyttö (energiansäästö) sekä ympäristönsuojelu ja ihmisten terveys ja hyvinvointi.

Alkuvuodesta 2015 suoritetussa valtakunnallisessa Ota kantaa -kyselyssä 75 % vastaajista kannatti sitä, että nuohoojia käytettäisiin nykyistä enemmän pelastusviranomaisten apuna rakennusten paloturvallisuuden valvontatyössä.
Palosuojelurahasto myöntää tulipalojen ehkäisemisen ja pelastustoiminnan edistämiseksi tarkoitettuja yleisavustuksia pelastusalan järjestöille ja muille vastaaville yhteisöille. Rahasto on myöntänyt Nuohousalan Keskusliitolle 188 000 euron avustuksen vuodelle 2016 nuohoojien koulutukseen ja valistustoimintaan.

Nuohoojien koulutus

Suomessa ammattioppilaitoksissa ei anneta koulumaista opetusta nuohoojille, kuten suurimmalle osalle muista ammateista.

Liitto järjestää nuohoojille tietopuolista, kurssimuotoista peruskoulutusta, joka valmistaa nuohoojan ammattitutkintoon. Liiton jatkokoulutus valmistaa oppilaita nuohoojamestarin erikoisammattitutkintoon. Liitto järjestää myös erilaisia täydennyskoulutuskursseja mm. ilmastointiin liittyvistä asioista, sisäpiippujen asennuksesta, markkinoinnista, kirjanpidosta, tietojenkäsittelystä.

Pääasiallisesti alalle tullaan oppisopimuksen kautta. Koulutukseen hakeutuneet ovat vahvasti suuntautuneita käytännönläheiseen ja tekemisen kautta tapahtuvaan oppimiseen. Noin puolet toimivista nuohoojista toimii itsenäisinä yrittäjinä. Yrityskoko vaihtelee yhden miehen yrityksistä useamman työntekijän yrityksiin.

Tutkintoon opiskelu vie noin 1½ – 2 vuotta. Tutkinnon osat ovat:

1. Tulisijojen ja savuhormien nuohous
2. Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistus
3. Kiinteistöjen turvallisuuden tarkkailu
4. Asiakaspalvelu ja nuohousyrityksen hoito

Tutkintoon liittyvät lähiopetuksena järjestettävät 8 tietopuolista opetusviikkoa on jaksotettu 1½-2 vuoden ajalle. Teoriaviikkojen välissä, opiskelija on yrittäjällä käytännön työssä, työpaikkaohjaan ja-kouluttajan ohjauksessa. Nuohoojamestarin erikoisammattitutkinnon opinnot ovat syventäviä opintoja ja nuohoojamestariksi valmistutaan keskimäärin 2½-3 vuodessa.

Tulevaisuudessa haasteita liittyy nuohoojien koulutukseen ja nuohoojien saatavuuteen sekä riittävyyteen eläköitymisen lisääntyessä.