Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry saa yleisavustusta Palosuojelurahastolta
Palosuojelurahasto myöntää yleisavustusta pelastusalan järjestöille. Esittelyssä Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry, josta kertoo toiminnanjohtaja Antti Ali-Raatikainen.
Alueellisia pelastusliittoja on Suomessa 13. Niiden alueet noudattavat pitkälti maamme vanhaa läänijakoa, jolloin kukin liitto muodostuu 1-3 nykyisestä maakunnasta. Tämä on seurausta siitä, että pelastusliitot on aikoinaan perustettu alueidensa vapaaehtoisten palokuntien lääninliitoiksi, siis palokuntayhdistysten järjestöiksi.
Pelastusliitoilla pitkät perinteet
Liitot on perustettu 1930-1950-luvuilla, jolloin maahamme syntyi myös paljon uusia vapaaehtoisia palokuntia. Ajan mittaan liittojen jäseniksi tuli myös muita turvallisuussuuntautuneita yhdistyksiä sekä yrityksiä. Maamme väestönsuojeluyhdistykset pääosin sulautuivat palokuntaliittoihin 1990-luvulla, ja sitä myötä liitot alkoivat järjestää myös varautumiskoulutusta. Siirryttäessä 2000-luvun alussa kunnallisesta pelastustoimesta nykymuotoiseen alueelliseen (~maakunta-) järjestelmään tulivat usein myös kunnat pelastusliittojen jäseniksi aluelaitosten kautta.
Pelastusliittojen keskeisiä toimintoja ovat palokuntien hälytysosastolaisten kouluttaminen pelastustoimintaan (palokuntakoulutus), järjestötoiminnan tarjoaminen palokuntien eri toimijoille sekä turvallisuusviestintä (tiedotus, valistus, neuvonta), joka sosiaalisen median sekä muun sähköisen viestinnän kehityksen myötä on kovassa nosteessa. Osalla pelastusliitoista merkittävässä roolissa ovat myös varautumis- sekä yrityskoulutus, joista jälkimmäinen on omarahoitteista. Tämän lisäksi tehdään varainhankintaa mm. merkki-, mitali- ja muun alan tuotemyynnin muodossa.
Järjestötoimintaa tarjotaan kaikille palokuntalaisryhmille (hälytysosastot, palokuntanuoret, -naiset, -veteraanit, ja -soittokunnat). Järjestötoimintakin pitää sisällään koulutusta, etenkin palokuntanuorille sekä -naisille. Tästä näkyvimpänä muotona ovat palokuntanuorten leirit, joihin osallistuu enimmillään tuhansia palokuntalaisia. Yhdistystoimintaa tuetaan mm. hallinnon koulutuksilla. Järjestötoimintaa ovat myös erilaiset palokunta-aiheiset kilpailut, perinnetoiminta sekä ansiomerkkijärjestelmät.
Pelastusliitot eroavat toimintojen painotusten ja laajuuden suhteen paljonkin toisistaan. Tähän vaikuttavat mm. toiminta-alueen rakenne, perinteet, palokuntien ja sitä myötä vapaaehtoisten määrä sekä näiden aktiivisuus. Palkatun henkilöstön määrä pelastusliitoissa vaihtelee yhdestä neljään riippuen liiton koosta ja suoritemääristä.
Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry
1933 perustettu Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry kattaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Maamme vanhimmat vapaaehtoiset palokunnat sijaitsevat alueellamme ja muutoinkin palokuntatiheys on Länsi-Suomessa suuri. Toiminta on aktiivista ja perustuu edelleen hyvin pitkälti aitoon vapaaehtoisuuteen, eli palokuntalaiset eivät saa toiminnastaan henkilökohtaista korvausta, vaan aluepelastuslaitos maksaa sopimuskorvauksen palokuntayhdistykselle. Monilla muilla alueilla Suomessa on jo siirrytty käytäntöön, jossa toiminnasta maksetaan palkkaa suoraan palokuntalaiselle.
Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto on 117 VPK-jäsenellään melko palokuntapainotteinen liitto, jonka kaksi keskeistä tukijalkaa ovat palokuntakoulutus ja järjestötoiminta. Näiden mukana turvallisuusviestinnän valistus ja neuvonta ovat jollain tavoin läsnä lähes kaikessa tekemisessä. Valistusta toteutetaan myös erityisissä tilaisuuksissa ja kampanjoissa, kuten Päivä Paloasemalla -tapahtuma sekä 8-luokkalaisten NouHätä -kilpailu, johon osallistuu n. 80 % ikäluokasta.
Tiedottaminen on itsenäisempi toiminto, jossa sähköisen viestinnän osuus on koko ajan kasvussa (kotisivut, sähköiset tiedotteet, sosiaalinen media), mutta perinteistä tiedotuslehteäkin edelleen julkaistaan. Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto on julkaissut tammi-kesäkuun aikana yhteensä 131 julkaisua Facebookissa ja Instagramissa, jotka ovat tavoittaneet lähes 109 000 kävijää. Liiton kotisivuilla on vierailtu samana ajankohtana 17 300 kertaa, joista 62 % mobiililaitteilla.
Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton alueella toimii noin 2 000 hälytysosastolaista, 2 500 nuoriso-osastolaista sekä naisosastolaisia ja palokuntaveteraaneja noin 1 000 kumpiakin. Palokuntakoulutuksessa järjestämme vuosittain noin 60 kurssia, joissa koulutetaan yli 700 henkeä. Erilaisia palokuntalaisten tilaisuuksia ja kokouksia pidetään lisäksi 500-600 vuodessa. Aktiivisia luottamushenkilöitä liiton toimintoja toteuttamaan löytyy useita kymmeniä. Laskennallisesti Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton toimintaan osallistuu vuosittain noin 12 000 henkeä, joiden vapaaehtoistyöpanos on yli 22 000 työpäivää.
Pelastusliitot mukana muutoksessa
Pelastusliitoilla on alueensa pelastuslaitosten kanssa eri laajuisia yhteistyösopimuksia, jotka koskevat liiton vapaaehtoisille palokunnille organisoimaa järjestötoimintaa ja turvallisuusviestintää sekä useimmiten myös palokuntakoulutusta. Pelastusliittojen toiminta onkin pitkään ollut melko vakiintunutta ja vuosikello toistunut samankaltaisena.
Jo vuosia valmisteltu sote-uudistus on tuomassa muutoksia myös pelastustoimeen, joka merkittävänä ensihoidon toimijana on sidoksissa sosiaali- ja terveystoimeen. Pelastustoimen asema tulevassa organisaatiossa pitkälti määrittää sen, mihin suuntaan toiminta jatkossa tulee kehittymään. Arvioitavissa on, että käytettävissä olevat taloudelliset resurssit eivät tule kasvamaan. Tämä vaikuttaa myös pelastusliittojen toimintaedellytyksiin. Oli rakenneratkaisu sitten mikä hyvänsä, tulee vapaaehtoisten palokuntien rooli kustannustehokkaana järjestelmänä jatkossa näkemyksemme mukaan entisestään korostumaan.
Palosuojelurahaston avustus oleellinen pelastusliitoille
Palosuojelurahasto on myöntänyt avustusta noin 920 000 euroa alueellisille pelastusliitoille. Vuosittainen avustusmäärä on pelastusliitosta riippuen 55 000 ja 205 000 euron välillä, mikä on noin 10-30 % liiton tuotoista. Suuremmat liitot saavat keskimäärin enemmän tukea ja niillä on myös useampi palkattu toimihenkilö. Voidaankin yleistää, että Palosuojelurahaston avustus karkeasti vastaa pelastusliittojen henkilöstökulujen tasoa. Ilman Palosuojelurahaston yleisavustusta ei pelastusliittojen henkilöstömäärää voitaisi ylläpitää nykyisellä tasolla, mikä osaltaan näkyisi myös aikaan saaduissa suoriteluvuissa.
Suoriteluvut, kuten tilaisuuksien, osallistujien ja valistettujen määrät sekä koulutettujen tai koulutettavapäivien määrät eivät kuitenkaan vielä välttämättä paljoakaan kerro toiminnan vaikuttavuudesta. Sitä kuvaavat paremmin esim. valistuksessa kansalaisten turvallisuustietoisuuden paraneminen ja sitä kautta onnettomuuksien tai niihin johtavien vaaratilanteiden väheneminen sekä onnettomuuksien seurausten lieveneminen. Järjestötoiminnassa palokuntanuorisotyön vaikuttavuutta voi mitata esim. sillä, kuinka suuri osa nuoriso-osastolaisista pysyy harrastuksen parissa ja kuinka moni lopulta siirtyy hälytysosastoon. Hälytystoiminnassa mittarina voisi puolestaan olla kyky rajoittaa onnettomuuksissa syntyviä vahinkoja.
Vaikuttavuuden mittaaminen ei useinkaan ole helppoa. Esim. onnettomuuksien määrien muutoksiin vaikuttavat monet tekijät, eikä ole helppo päätellä, mikä osuus kehityksessä on ollut tietyillä turvallisuusviestinnän toimilla. Ongelmana on ollut myös se, että pelastusalalla ei ole ollut yhtenäistä vaikuttavuuden mittaristoa, vaan jokaisen toimijan on pitänyt kehittää sellainen omaan käyttöönsä. Tähän odotetaan parannusta lähiaikoina.
Pelastusliitot ovat kuluneina vuosina tehneet Palosuojelurahaston kanssa yhteistyötä ja käyneet vuoropuhelua myös muista esille nousseista kysymyksistä. Näitä ovat erilaisten avustuskriteerien tarkastelun lisäksi mm. prosessien kehittäminen sujuvammaksi ja sähköiseen haku- ja raportointijärjestelmään siirtyminen tulevaisuudessa.
Teksti: Antti Ali-Raatikainen, toiminnanjohtaja, Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry
