Kalustohankkeiden vaikuttavuusarvionti 2015
Palosuojelurahaston (PSR) kalustohankkeiden avustustoiminta arvioitiin tammi-toukokuun 2015 välisenä aikana. Arviointia varten tehtiin avustustoimintaa laajalti kartoittavat kyselyt Webropol-kyselyinä kaikille pelastuslaitoksille ja otosluontoisesti 250 sopimuspalokunnalle sekä haastateltiin noin 50 palo- ja pelastustoimen asiantuntijaa. Sähköisiin kyselyihin vastasivat kaikki pelastuslaitokset ja 100 sopimuspalokuntaa. Arviointityön aikana konsultit kävivät läpi myös laajalti rahaston kalustohankeavustuksiin liittyvää tausta-aineistoa.
Avustuksilla tärkeä rooli pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille
Palosuojelurahaston kalustoavustustoiminta koetaan raportin mukaan sekä pelastuslaitoksissa että sopimuspalokunnissa tärkeäksi. Avustuksilla on voitu osin nopeuttaa ikääntyneen ajoneuvokaluston uusimista, osin hankkia myös uutta kalustoa, erityiskalustoa ja päätelaitteita. Avustusten merkitys on korostunut niissä pelastuslaitoksissa, joissa kuntien taloudellisen tilanteen kiristymisen vuoksi on jouduttu karsimaan pelastustoimelle osoitettuja määrärahoja.
Kalustohankeavustusten hakumenettelyä pidetään pääosin toimivana. Hakemuskäsittely on suhteellisen joutuisaa ja päätöksistä tiedotetaan asianmukaisesti. Yhteistyö rahaston kanssa toimii moitteetta ja rahaston henkilöstön palveluasennetta poikkeuksetta kiitetään.
Kalustohankeavustusten osuus pelastuslaitosten investoinneista on noin 10 – 20 prosenttia, joten niillä on keskeinen merkitys kalustohankintojen toteutumiselle. Perusvalmiuteen kuuluvan raskaan ajoneuvokaluston hankintoihin avustukset ovat pieniä, mutta joissakin pelastuslaitoksissa avustukset varmistavat myös raskaan ajoneuvokaluston hankinnat ja toisissa laitoksissa mahdollistavat täydentäviä hankintoja.
Sekä pelastuslaitokset että sopimuspalokunnat katsovat, että rahaston avustustoiminnalla on sopimuspalokuntien toimintaa aktivoiva ja motivoiva vaikutus. Toiminnan vireyden ylläpitämiseksi toivotaan sopimuspalokuntien avustusmäärärahojen lisäämistä. Erityisesti sopimuspalokuntien toimintaympäristön parantamista edistävien, yleensä kooltaan pienten hankkeiden ja nuoriso-osaston toimintaa edistävän toiminnan rahoituksen katsotaan edistävän sopimuspalokuntien toiminnan jatkuvuutta.
Pääsääntöisesti voidaan raportin valossa arvioida, että mitä pienempi pelastuslaitos sitä suurempi merkitys avustuksilla on ollut kalustohankkeen toteutumiselle. Sopimuspalokunnissa avustuksen saaminen on lähes poikkeuksetta koettu ratkaisevaksi hankinnan toteutumiselle.
Kalustoavustusten määrä ja kohdentuminen
Kalustohankeavustukset ovat nykytasolla noin 2 miljoonaa euroa eli noin 20 prosenttia koko rahaston avustus-summasta. Arvioitsijat suosittelevat kalustohankeavustusten vaikuttavuuden tehostamiseksi avustusmäärärahan lisäämistä kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna (vähintään 3 – 4 miljoonaa euroa vuodessa). Tätä puoltaa arvioitsijoiden mukaan myös se, että suurin osa pelastuslaitoksista asettaa kalustoavustukset ensisijaiseksi rakennushankeavustuksiin verrattuna.
Arvioitsijat ehdottavat raportissaan, että rahasto lisää määrärahan puitteissa avustuksiaan suoraan myös sopimuspalokunnille. Edellytyksenä tälle on kuitenkin se, että avustukset ovat linjassa alueen pelastuslaitoksen näkemyksen kanssa sopimuspalokunnan avustuksen tarpeesta. Arvioitsijat ehdottavat, että sopimuspalokunnille varataan kiinteä summa (esim. 10 – 20 prosenttia kalustoavustuksista) suurempia hankintoja varten. Arvioitsijat esittävät, että sopimuspalokuntien pienavustukset säilytetään omana hakumuotonaan.
Nykyiset avustuskohteet koetaan konsulttien arvion mukaan pääosin tarkoituksenmukaisiksi. Sähköisessä kyselyssä pelastuslaitokset asettivat ensisijaisiksi avustuskohteiksi sammutusautot, säiliöautot ja johtokeskusautot. Sopimuspalokunnat pitävät tärkeänä mahdollisuutta hankkia myös kevyttä ajoneuvokalustoa. Kaikki pelastuslaitokset katsovat tärkeäksi myös erityiskaluston (esim. vaihtolava-autot, kemikaalintorjuntakalusto, vesipelastuskalusto) sekä järjestelmähankkeiden hankintojen avustamisen.
Sopimuspalokunnat katsovat avustusten kohdentuneen omalla alueellaan pääosin tarkoituksenmukaisesti. Kritiikkiä kohdistuu siihen, että toisinaan pelastuslaitos jättää ilman etukäteistietoa puoltamatta hanke-esityksiä. Myös maaseutujen ensilähdön palokuntien kaluston uusimistarpeen katsotaan jäävän vähälle huomiolle avustusten keskittyessä kaupunkipalokuntien raskaan ajoneuvokaluston uusimiseen.
Sopimuspalokuntien taholta nousi vahvasti esille se, että pelastuslaitosten tulisi huolehtia alueillaan olevien sopimuspalokuntien kaluston pysymisestä riittävän ajanmukaisina, sillä vanhojen ajoneuvojen kierrätyksellä on sopimuspalokuntien toimintaa passivoiva vaikutus.
Avustuskohteet
Kaikki pelastuslaitokset katsovat tärkeäksi raskaan kaluston, erityiskaluston ja järjestelmähankkeiden hankintojen avustamisen. Haastatelluista pelastuslaitoksista kaksi ehdotti, että painopiste pitäisi olla ensisijaisesti erityiskaluston rahoituksessa, jolloin muun kaluston hankinnat pitäisi rahoittaa pelastus-laitoksen talousarviomäärärahoilla. Kolme haastateltua pelastuslaitosta oli huolissaan järjestelmähank-keiden ja niihin liittyvän infran rahoituksesta, ja ne ehdottivat, että kalustoavustusta tulisi suunnata ainakin tilapäisesti tai kertaluonteisesti niihin.
Pelastuslaitosten yhteishankintojen avustaminen rahaston toimesta saa laajalti kannatusta, mikä nousi esille kaikissa pelastuslaitosten haastatteluissa. Yhteishankintojen katsotaan lisäävän kustannustehokkuutta ja niiden vaikuttavuus on yksittäistä hanketta laajempi. Tärkeänä pidetään erityisesti erityiskaluston ja harvoin tarvittavan kaluston yhteishankintoja, jotka tulevat yhteiskäytöllä tehokkaampaan käyttöön. Arvioitsijat suosittelevat, että rahasto pyrkii avustusten jakopolitiikallaan painottamaan jatkossa pelastus-laitosten erityiskaluston yhteishankintoja. Huom. PSR suhtautuu myönteisesti yhteishankintoihin, mutta kuuden viime vuoden aikana pelastuslaitoksilta on tullut vain yksi yhteishankintaa sisältävä hakemus.
Ennakoitavuutta sekä ohjeistusta
Rahaston päätöksiin odotetaan nykyistä parempaa ennakoitavuutta ja selkeitä linjauksia mihin kalustoavustuksia tullaan jatkossa suuntaamaan. Arvioitsijat suosittelevat, että rahasto määrittelee selkeästi ja ennakoitavasti rahaston avustusten painopistealueet ja tiedottaa niistä eri toimijoita.
Kritiikkiä kohdistui muutamassa kyselyvastauksessa ja parissa haastattelussa jonkin verran epäselviksi koettuihin hakuohjeisiin ja hakulomakkeiden täyttöohjeisiin. Vaadittavan liiteaineiston kuten kuittien määrää pidetään suurena ja turhan yksityiskohtaisena. PSR:n vaatimukset ovat kuitenkin jo nyt melko kevyitä: kalustohankinnasta tarvitaan tilitysvaiheessa hankintaa koskevat laskut ja laskujen yhteenvetotaulukko, maksumerkinnät sekä hankitun ajoneuvon rekisteriote.
Arviointikehikko
Arviointityö sisälsi kalustohankehakemusten arviointikehikon laadinnan. Raportti sisältää ehdotuksen arviointikehikoksi, jossa keskeisinä vertailukriteereinä ovat kalustotyyppi, kaluston ikä, alueen riskiluokitus sekä hälytysten lukumäärä. Arviointikehikon avulla avustusten jaon arviointi voidaan tehdä mahdollisimman objektiivisesti ja yksinkertaistaa kalustohankkeiden tärkeysjärjestykseen asettamista.
Arvioitsijat suosittelevat arviointikehikon testaamista aiempien vuosien aineistoilla ja käyttöönottoa vuoden 2016 hakukierroksella.
