Puomi – työkalu vedenalaiseen etsintään ja pelastamiseen 

Palosuojelurahaston (PSR) vuoden 2015 innovaatiopalkinnon sai palomiehenä ja pelastussukeltajana työskentelevä Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta. Hänen innovaationsa on PUOMI-vesipelastusväline, jonka avulla voidaan etsiä ja pelastaa pohjaan vajonneita uhreja pinnalta käsin.

PUOMI:ssa on yhdistelty olemassa olevia tuotteita saaden aikaiseksi kokonaan uusi pelastustyökalu/-tekniikka. Keksintö koostuu teleskooppipuomista jossa on narumekanismilla toimivat tartuntaleuat, sukelluslamppu sekä vedenkestävä videokamera, joka välittää pohjasta johtoa pitkin livekuvaa ylhäällä olevalle ohjausnäytölle. PUOMI on kuin periskooppi jota käytetään väärinpäin; sen avulla nähdään pinnalta pohjaan.

Innovaation kehittelyn tavoitteena on ollut luoda uusi yksinkertainen tapa parantaa palokuntien vesipelastusvalmiutta: PUOMI:a voidaan käyttää lisäapuna esimerkiksi laitureiden alustojen tarkastamiseen tehtävillä, joissa sukeltaja etsii uhria kauempaa. Se voidaan myös viedä paikkoihin, joihin sukeltaja ei voi turvallisesti mennä. Ennen kaikkea se kuitenkin luo kustannustehokkaan keinon pinnan alta etsimiseen niille palokunnille, joissa on nykyisellään ainoastaan pintapelastusvalmius.

Teoriassa PUOMI:n etsintäulottuvuutta rajoittaa ainoastaan rakennettavan puomin pituus. Puomin pidentyessä käsiteltävyys kuitenkin heikkenee ja käytännössä maksimisyvyytenä voitaneen pitää n. 8 metriä, joka saavutetaan 9 metrin varrella.

Kilpailuesitystä varten PUOMI:sta oli rakennettu ensimmäinen prototyyppi, jota on nyt kehitelty käyttötestejä varten. Kehittelyn yhteydessä alun perin vesipelastukseen suunnitellulle tuotteelle ja sen osille on ilmennyt myös muita käyttömahdollisuuksia. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa etsinnässä raunioista/ahtaista paikoista, eläinpelastamisessa ja hälytysajon/tehtävien dokumentoinnissa.

Lisätietoja: palomies Mikko Puolitaival (Satakunnan pelastuslaitos), +358 44 5197411, mikko.puolitaival(at)satapelastus.fi

Hyökkäyskehikon kehitys

Palosuojelurahaston kunniamaininnan ja 2 000 euron palkintorahan saivat Pirkanmaan pelastuslaitoksella paloesimiehinä työskentelevät Eetu Räsänen ja Jaakko Alasaukko-oja.

Alkusykäys letkukehikon kehitykseen alkoi 30.12.2011 Tampereella huoneistopalosta Tornimäenkadulta.

Olimme ensimmäisenä yksikkönä onnettomuuspaikalla. Jaakko Alasaukko-oja oli tuossa tehtävässä Tampereen Linnainmaan paloaseman yksikön esimiehenä ja Eetu Räsänen toimi yksikön 1. pelastajana: Yksikkömme suoritti kohteeseen tiedustelun ja sammutushyökkäyksen. Letkukehikko ja murtovälineet kannettiin palavan huoneiston oven taakse erikseen ja ovi murrettiin murtoraudalla. Totesimme, että kaiken kaluston kantaminen pienellä vahvuudella on hankalaa ja lisäksi murretusta ovesta porraskäytävään purkautuvia savukaasuja oli vaikea hallita. Tehtävän jälkeen Jaakko Alasaukko-oja ja Eetu Räsänen päättivät kehittää pelastajille toimivan työkalupakin eli hyökkäyskehikon, jossa kulkisi työkalujen mukana myös savuverho.

Hyökkäyskehikon ideana on helpottaa ensimmäisen pelastusyksikön selvitystä palavaan huoneistoon esimerkiksi kerrostalon huoneistopalossa. Meidän tavoitteena oli valmistaa toimiva työkalupakki ensimmäiselle sammutusparille, joka olisi mahdollisimman kevyt eikä sen reunoilla ole mitään roikkuvaa tavaraa. Kehikosta ei putoa mitään selvitystä tehtäessä eikä se jumiutuisi esimerkiksi porraskäytävän metallikaiteiden pinnojen väliin. Hyökkäyskehikosta löytyvät kaikki tarvittavat työkalut, mitä ensimmäinen yksikkö tarvitsee palavan huoneiston selvityksissä. Lisäksi hyökkäyskehikosta löytyy savuverho, joka helpottaa vaarallisten savukaasujen haltuunottoa (unohtamatta oven sahaustekniikkaa).

Savuverho on ollut aktiivisesti käytössä Helsingin pelastuslaitoksessa vuodesta 2008 ja se on vakiinnuttanut paikkansa pelastusyksiköiden kalustossa ympäri Suomea. Palomiehet ovat saaneet lisävaihtoehdon savukaasujen hallintaan oven sahaustekniikkaa unohtamatta. Jaakko Alasaukko-oja teki aloitteen Pirkanmaan pelastuslaitokselle savuverhojen hankinnasta Pirkanmaan pelastusyksiköihin ja palomiehet ovat hyödyntäneet sitä aktiivisesti Pirkanmaallakin. Tehokkaat apuvälineet helpottavat sammutustyötä, mutta samalla lisäävät uusia haasteita. Vuosien varrella pelastusalalla miehistövahvuudet ovat pienentyneet, joten vuorossa olevien palomiesten haasteet lisääntyvät varsinkin ensimmäiselle yksikölle onnettomuuspaikalle saapuessaan.

Eetu Räsänen testasi kehikkoa ja siihen sopivia murtovälineitä opiskellessaan Valtion pelastusopiston alipäällystökurssilla Kuopiossa 2013 – 2014, samalla kehitystyö oli hänen opinnäytetyönsä.

Jaakko Alasaukko-oja oli opinnäytetyön ohjaaja. Ideat jalostuivat kokeilujen lomassa. Tuote parani pienin askelin.

Valitsimme jo käytössä olevia työkaluja, joita on aikaisemmin kannettu käsissä, riiputettu olkapäillä tai ne ovat roikkuneet epämääräisesti letkukehikon ulkopuolella. Lähtökohtanamme oli valita markkinoiden parhaat välineet hyökkäyskehikkoon. Kehitystyötä olemme tehneet noin kolme vuotta. Ensimmäiset prototyypit teimme vanerista itse ja myöhemmin kehitystyön edetessä mm. mallipuuseppä Heikki Ruuskasta apuna käyttäen. Matkan varrella hyödynsimme kollegoidemme asiantuntemusta ja lopulliseksi materiaaliksi valitsimme muovin. Muoviasiantuntia löytyi Pirkanmaan pelastuslaitoksen ylipalomies Ari Toivarista, joka on kehittänyt mm. Resca- pelastuslautan.

Kehitystyön lopputulos:

Hyökkäyskehikko painaa noin 24 kg, mutta kantotekniikan ansiosta paino jakautuu tasaisesti käsivarrelle. Hyödynsimme vanhaa kantotekniikkaa Tampereen palolaitoksen poistoon menneistä letkukehikoista ja samalla kehitimme kantokahvaan yksinkertaisen säädön. Yhden pelastajan käsivarrella kulkeutuu nyt sammutusparille 40 m letkua, suihkuputki, letkunkannatin, käsivalaisin, savuverho ja tehokkaat murtovälineet, jotka ovat integroitu kehikon pohjaan erilliselle työkalulaudalle.

Erityiskiitokset haluamme lausua Pirkanmaan pelastuslaitoksen johdolle ja henkilökunnalle:

Ideamme kehittelyssä ovat olleet kalustomestari Heikki Seppälä, ylipalomies Ari Toivari, palomies Aleksei Kyrölä, paloesimies Antti Hemmilä, turvallisuusinsinööri Jorma Narvi, korjaamon työnjohtaja Hannu Mansikkamäki, Varustehuollon henkilökunta ja tietenkin laitoksemme ammattipalomiehet.

Tampereella 8.9.2015 paloesimiehet Jaakko Alasaukko-oja ja Eetu Räsänen

Lisätietoja: vs. paloesimies Eetu Räsänen +358 40 70 62623 (Pirkanmaan pelastuslaitos)
paloesimies Jaakko Alasaukko-oja +358 500 555 036 (Pirkanmaan pelastuslaitos),

Kajaanin ammattikorkeakoulun oppimisympäristö Innovassa tutkimus, koulutus ja yrittäjyys kohtaavat. Toteutamme tekemällä oppimista, ylialaisia toimeksiantoja, sisäistä ja ulkoista yrittäjyyttä ja uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintakonseptien sparrausta. Palvelumme ovat olemassa myös alueen yrityksiä ja innovatiivisia henkilöitä varten.  Toiminta perustuu Kajaanin ammattikorkeakoulun asiantuntijaopettajien päivittäiseen työhön. Asiantuntijaopettajilla on laaja osaaminen eri koulutusaloilta. Liiketoimintaosaaminen ja innovaatiot osaamisalue on keskeisessä roolissa.

Keskeisenä tavoitteena toiminnassa on tekemällä oppimisen toimintatavan edistäminen ja yhtenäisten toimintatapojen tukeminen, sekä opiskelijoiden ja henkilöstön innovatiivisten ajatusten jalostaminen aina yritystoiminnan aloittamiseen asti. Uskomme, että eri koulutus- ja toimialojen osaamista yhdistämällä rakennetaan menestystä. Parhaat ja kantavimmat ajatukset syntyvät monialaisessa yhteistyössä.  Tavoitteenamme on, että opiskelijat pääsevät jo opintojensa aikana verkostoitumaan alueen yritystoimijoiden kanssa ja näyttämään osaamistaan työelämäyhteistyöhön integroitujen opintojaksojen kautta. Myös opinnäytetyöt, työharjoittelut ja monipuolinen yhteistyö yritysten kanssa toimivat kipinöinä uusille ajatuksille, menestyksekkäille tuotteille ja yrityksille.

Nyt kyseessä oleva Tekevä amk- opintojen kokonaisuus on muodostettu tätä taustaa vasten. Sen tarkoituksena on ”törmäyttää” eri alojen opiskelijat heti ensimmäisestä lukuvuodesta alkaen. Opiskelijat suorittavat monialaisesti 10 opintopisteen kokonaisuuden. Yhtenä osana tätä on Projektitoiminta, jossa opiskelijat tekevät monialaisissa ryhmissä projektityön, kuten esimerkiksi tähän kilpailuun tuotetut innovaatioaihiot. Kyseinen toiminta on toteutunut kahtena lukuvuonna.

Nykyään puhutaan paljon ylialaisista projektitoiminnasta, Tekevä amk opinto-jakso heti opintojen saattaa eri alojen opiskelijat yhteen. Tämän toimintamallin toivotaan toimivan myös opintojen myöhemmässä vaiheessa.

Palkinnon vastaanottivat Kajaanin Ammattikorkeakoulusta lehtori Anne Määttä ja kehitysinsinööri Markku Karppinen

Lisätietoja: lehtori Anne Määttä +358 44 710 14 00 (Kajaanin ammattikorkeakoulu)