Asolan VPK:n kevään uusi kalustohankinta
Asolan VPK hankki Palosuojelurahaston kalustoavustuksella uuden miehistöauton keväällä 2020.
Asolan kylän rakentaminen alkoi sodan jälkeen perheellisten rintamasotilaiden toimesta syksyllä 1947. Kylän nimi ja rakennuspaperit olivat alussa Kyrkoby-nimisiä, mutta aktiiviset asukkaat järjestivät nimikilpailun, jonka perusteella kylän nimeksi muuttui Asola. Asola sijaitsee Vantaalla Koivukylän keskustan kyljessä. Alueella on noin 4 600 asukasta ja yli 2 000 työpaikkaa.
Asolan VPK:n toiminnassa miehistöauton tarve on suuri
Asolan VPK on perustettu 1951 ja se toimii osana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen järjestelmää. Pelastuslaitoksen kanssa tehdyn palokuntasopimuksen mukaan palokunta hankkii itse miehistöauton, muut isot autot pelastuslaitos sijoittaa palokunnan käyttöön. Sammutus- ja säiliöautot ovat melko uusia, vuosimallia 2011.
Asolan VPK:lla on ollut miehistöauto käytössä 70-luvulta alkaen siten, että 2000-luvulla auto on vaihdettu noin neljän vuoden välein. Tällä kertaa vaihtoväli venähti hieman pidemmäksi.
Uusi hankittu miehistöauto on viides tällä vuosituhannella ostettu ja hankintaan palokunnan hallitus päätti hakea Palosuojelurahaston avustusta, koska palokunnantaloon on tehty viime vuosina mittavia remontteja.
Miehistöauton valintaan vaikutti se, että autoa voi ajaa B-luokan ajokortilla, joka mahdollistaa auton käyttämisen myös naisosaston hälytysmuonitustehtäviin, nuoriso-osaston erilaisiin kilpailumatkoihin sekä leirikuljetuksiin. Järjestöosaston kilpailu- ja tutustumismatkat onnistuvat myös uudella autolla mainiosti.
Asolan VPK rahoitti hankinnan omista varoistaan, mutta hanketta avustivat Palosuojelurahasto ja Aktiastiftelsen i Vanda. Väestöhälytinjärjestelmän hankintaa avusti Keski-Uudenmaan pelastuslaitos.
Läheinen sijainti Helsinki-Vantaan lentokentän kanssa ja hälytysmäärät
Palokunta kuuluu Helsinki-Vantaan lentokentän hälytysvasteeseen siten, että palokunta hälytetään kaikkiin ilmaliikenneonnettomuuden vaarahälytyksiin, joita oli vuonna 2019 yhteensä 31 kappaletta 85 hälytystehtävästä. Palokunta lähtee lentokenttähälytyksiin isolla vahingontorjunta-autolla, jossa on tilapäisen ensihoitopaikan telttakalusto valaistuksineen ja lämmittimineen sekä uudella miehistöautolla, jota voidaan käyttää tarvittaessa lääkäriryhmän kuljettamiseen mahdolliseen suuronnettomuuteen.
Asolan VPK:lla on viimeisen kolmen vuoden hälytysmäärien keskiarvo 107 hälytystä vuodessa. Yhdeksän viime vuoden aikana on hälytysten määrä vaihdellut 70 – 122 välillä. Tehtävätyyppinä rakennuspalot ovat työllistävimpiä ja ilmaliikenneonnettomuusvaara heti toisena. Vahingontorjuntatehtävät vaihtelevat vuosittain suuresti. Palokunta ei suorita ensivastetta.
Uuden miehistöauton varustelu
Palokunta pyysi tarjouksia eri valmistajilta ja päätti vertailun jälkeen tilata Volkswagen Caravelle -miehistöauton, johon asennettiin kiinteä väestöhälytinjärjestelmä neljällä kaiuttimella ja kahdella vahvistimella. Myös pelastuslaitos näki tarpeen liikkuvalle väestöhälytinautolle, joten autoa voidaan käyttää erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa väestön varoittamiseen. Väestöhälytinjärjestelmällä voidaan antaa yleinen vaaramerkki niillä alueilla, joille rakennuksien katoille kiinteästi asennettu väestöhälytinjärjestelmä ei kuulu.
Nelivetoiseen pelastusautoon asennettiin alustasarja ja karkeakuvioiset maastorenkaat, joiden ansiosta maavara nousi 40 mm normaaliautosta. Lisäksi tasauspyörästön lukko varmistaa sen, että autoa voi käyttää lentoasema-alueen maastossa tai muualla vaikeissa olosuhteissa ilman isoa kiinnijäämisen vaaraa.
Hälytys- ja työvaloihin, kattokaiteisiin ja kylkiputkiin asennettiin led-valot, joita voidaan käyttää myös liikenteenohjausvaloina. Auton näkyvyyteen panostettiin erityisesti, teippaus on aikaisempia autoja huomattavasti värikkäämpi. Auton takatilan varustelu omatoimisesti jatkuu vielä hieman palokunnan autokalustomestareiden toimesta.
PSR:n hakuprosessi kalustoavustukseen
Toimitin kalustohankehakemuksen kaikkine liitteineen pelastuslaitokselle 29.1.2019. Pelastuslaitos lähetti omalla puoltojärjestyksellään sopimuspalokuntien avustushakemukset aluehallintovirastoon. Aluehallintovirastosta hakemukset toimitetaan arvioinnin jälkeen Palosuojelurahastoon.
Kalustohankelomake oli helppo täyttää, täydentävät liitteet tuottivat sen sijaan enemmän työtä, esimerkiksi liitteen 1 selvitys teknisten ja toiminnallisten suunnitelmien osalta jäi allekirjoittaneelle hieman epäselväksi.
Kaikille pakollinen liite 2 on talousarvio, josta käy ilmi hakijan omarahoitusosuuden kattaminen ja selvitys hakijan edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus. Laadin tästä oman dokumentin, johon liitin juuri valmistuneen tilinpäätöksen tiedot. Lisäksi dokumentissa oli kerrottu sanallisesti omarahoitusosuus. Kaikkiaan liitteen 2 tekemiseen meni noin tunti.
Liitteen 3 laatii pelastuslaitos, kun tiedossa on kaikkien palokuntien kalustohankehakemukset. Nykyinen käytäntö, että sopimuspalokuntien hakemukset käsitellään erikseen pelastuslaitosten omista hakemuksista, on hyvä. Tällä tavalla pelastuslaitos voi ohjata paremmin miehistöautojen hankintaa alueellaan. Pelastuslaitosten lisäksi puoltojärjestystä arvioi myös AVI, joka tuo tasapuolisuutta avustuspäätöksiin.
Palosuojelurahaston vuoden 2019 kalustohankeavustuspäätöksissä merkittävää oli, että sopimuspalokuntien hakemuksia oli yhteensä 32, joista avustusta sai 27 hanketta. Myönteisissä päätöksissä oli miehistöautojen lisäksi mm. vahingontorjunta-auto, vesihuoltoauto, mönkijä, kevytkuorma-auto ja tavarakuljetusauto.
Liite 4 on Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2019 ja selvitys toiminta-alueesta, palokuntasopimuksesta, lähtöajasta ja hälytysten määrästä. Keräsin dokumenttiin toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tein sanallisen selvityksen toiminta-alueesta ja palokuntasopimuksesta. Lisäsin tekstiä myös palokuntamme erikoistumisesta tilapäisen ensihoitopaikan perustamisesta suuronnettomuuksia varten ja valmistin kaksi graafista taulukkoa hälytysten määrästä ja hälytystehtätyypeistä. Yhteensä liitteen tekemiseen meni noin kaksi tuntia.
Palosuojelurahasto ilmoitti 26.6.2019 myönteisestä avustuspäätöksestä perusteluineen ja ehtoineen. Hyvää päätöksessä oli se, että avustuksen tilitys oli tehtävä vuoden kuluessa hankinnan tekemisestä, mutta kuitenkin viimeistään 31.10.2020 mennessä. Riittävä aika hankinnan suorittamiseen on hyvä asia ja antaa pelivaraa. Omaa autohankintaa viivästytti hieman se, että hallituksen päättämän automallin uuden malliversion maahantuonti alkoi vasta keväällä 2020.
Avustuksen maksaminen ja ajatuksia avustuksen kehittämisestä
Auton hankinnan jälkeen tein avustuksen maksamisen tilityksen 27.3.2020, jonka jälkeen kului yli kuukausi, ennen kuin avustus oli palokunnan tilillä. Aika tuntui palokunnan näkökannalta pitkältä, varsinkin kun palokunnan rahat olivat vähissä. Keskimäärin tilitykset valmistuvat saadun tiedon mukaan rahastossa kahdessa kuukaudessa, joten tähän nähden avustus maksettiin nopeasti.
Olisi hyvä, jos sopimuspalokunnille voitaisiin maksaa avustuksesta puolet jo päätöksen saamisen jälkeen. Tämä helpottaisi merkittävästi hankintaprosessia. Suomen Kotiseutuliitto esimerkiksi avustaa seurantalojen korjauksia, ja maksaa yhdistyksille 75 % avustuspäätöksen jälkeen ja loput 25 % hankkeen toteutumisen ja tilityksen jälkeen.
Myös miehistöajoneuvojen enimmäisavustusta olisi tarpeen nostaa, sillä enimmäisavustus on ollut vuodesta 2016 maksimissaan 40 000 euroa. Palosuojelurahaston tilaaman kalustohankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tekstiosiossa vuodelta 2015 ehdotettiinkin pelastuslaitosten taholta miehistöautojen maksimiavustusmäärän korottamista. Käytännössä tällä hetkellä hyvin varustellun auton kokonaishinta kipuaa helposti yli 70 000 euron. Jatkoa ajatellen kalustoavustuslomakkeeseen voisi tehdä myös omat ohjeet, kuten pienavustushakemuslomakkeessa on.
Palosuojelurahaston kalustohankeavustus on tärkeä sopimuspalokunnille ja erityisesti niille vapaaehtoisille palokunnille, joiden palokunta- tai aluesopimuksessa pelastuslaitoksen kanssa on sovittu, että palokunnat hankkivat miehistöautot itse. Avustusprosessissa pelastuslaitos ohjaa puoltojärjestyksellä tai olemalla antamatta lainkaan puoltoa hankkeelle, joten sekä palvelutasopäätös että pelastuslaitoksen investointisuunnitelma tulee täten hyvin huomioitua.
Mikäli sopimuspalokunta ei saa miehistöauton maksimiavustusta 16 000 euroa, jää hanke usein toteuttamatta. Merkittävää myös on, että sopimuspalokunta ei hanki autoa pelkästään palokuntaa vaan koko yhteiskuntaa varten, palokunnan omilla rahoilla.
Vapaaehtoinen palokunta pysyy elinvoimaisena, kun palokunnalla on hälytysosastolle hyvät henkilökohtaiset varusteet sekä ajanmukaista ajoneuvokalustoa. Näiden molempien toteutumiseen Palosuojelurahaston avustustoiminnalla on merkittävä vaikutus.
Teksti: Markku Savolainen, palokunnan 2. varapäällikkö, Asolan VPK ry
