Esittelyssä rahaston hallituksen jäsen Brita Somerkoski – paloturvallisuus on monen tekijän summa

Turun yliopiston erikoistutkija Brita Somerkoski haluaisi edistää kansainvälistä yhteistoimintaa ja digitalisaatiota pelastusalalla

Olen Turun yliopiston opettajankoulutuksen erikoistutkija ja tutkimusalani on oppilaitosturvallisuus. Ajauduin 2000-luvun alussa vahingossa sivuun luokanopettajan työstäni pelastustoimeen ja tein myös väitöskirjan lasten luvattomasta tulen käsittelystä. Väitöstutkimuksen aihe on valitettavan ajankohtainen joka kevät. Olen toiminut lukuisissa hankkeissa jo vuosien ajan ja siksi kotimaan pelastustoimen verkostot ovat minulle tuttuja. Olen ollut mukana suunnittelemassa eurooppalaista paloturvallisuusviikkoa ja odotan innolla, miten se näkyy Suomessa.

Ydinperhe pienentyi kahteen, kun lapsistamme tuli aikuisia. Nyt on enemmän aikaa nauttia saaristoluonnosta, musiikista ja hyvistä ihmissuhteista. Olen ajatellut, että isona minusta tulisi kaivurikuski. Kokeilin kaivamista jokin aika sitten ja siinä työssä vaikuttavuus näkyy heti! Olen hieman kateellinen Palosuojelurahaston Johanna Herralalle, koska hän osaa pyörittää hulavannetta yhdellä jalalla seisten ja itse vasta harjoittelen tätä temppua.

Mitä erityistä voit tuoda Palosuojelurahaston hallitustyöhön oman päivätyösi ja taustasi kautta?

– Palosuojelurahaston rahoittamilta yleis- ja erityisavustuksilta edellytetään vaikuttavuutta. Ei riitä, että juhlapuheissa mainitaan tiedolla johtaminen. Rahoitustarvetta arvioitaessa kysyn itseltäni: Mitä uutta tietoa tämä hanke tuo kansallisesti pelastustoimeen? Millä tavalla suomalaisten turvallisuuskulttuuri kehittyy? Toivon, että voin omalla työlläni Palosuojelurahastossa edistää sitä, että yhä useampi pelastusalalla toimiva voisi hankkia korkeakoulututkinnon ja hyödyntää sitä työssään. Tässä pelastusala on kehittynyt huikeasti näiden reilun parinkymmenen vuoden aikana, kun olen kulkenut sinitakkisten mukana tilaisuudesta toiseen.

Miten näet Palosuojelurahaston tulevaisuuden?

– Palosuojelurahaston keskeinen tehtävä on edistää paloturvallisuutta. Yhtä tärkeänä pidän sitä, että rahaston tuella voidaan käynnistää kokeiluhankkeita ja kehitystyötä. Digitaalinen ja kansainvälistyvä yhteiskunta on jo täällä ja nyt se muokkaa nopeasti myös pelastustoimea. Toivon, että yhä useammat naiset ja maahanmuuttajat hakeutuisivat pelastusalalle. Vaikka tulipalojen ehkäiseminen kehittyy, niin kehittyvät myös tulipalot. Aiemmin ajateltiin, että pelastustoimi voi yksin ratkaista paloturvallisuusongelmia. Nyt näemme, että yhä useammin juurisyyn löytäminen edellyttää useiden toimijoiden yhteistyötä – tekniikka, psykologia ja sosiaaliset näkökulmat lyövät kättä.

Miten pelastusala näkyy elämässäsi, mikä motivoi rahaston hallitustyöhön erityisesti?

– Kun on seurannut alaa pitkään, alkaa nähdä ajan aaltoina. Tämän kehityksen tunnistaminen ja huomaaminen on ollut minulle tärkeää. Ennen puitiin sitä, mitä asioita paloturvallisuudesta pitää kertoa ja ennen kaikkea, mitä se kaikki maksaa. Nyt kysytään, kenen kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä, jotta työ olisi vaikuttavaa. Omaa sydäntäni lähellä ovat erityisesti vapaaehtoiset toimijat ja kannan huolta siitä, miten heitä voidaan tukea.

Mitä asioita haluat edistää pelastusalalla?

– Haluaisin edistää kansainvälistä yhteistoimintaa ja digitalisaation tuloa alalle. Toisaalta tutkimuksemme mukaan mitä useammin ihminen osallistuu turvallisuusharjoituksiin, sitä tärkeämpänä hän pitää rakenteellisen turvallisuuden edistämistä. Tämä tulos kertoo siitä, että meidän on vain jaksettava jatkaa myös perinteistä toimintaa eli paloturvallisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen edistämistä. Toisen tutkimustuloksemme mukaan organisaatioiden tekninen turvallisuus on erillinen siilo, joka ei tavoita kaikkia toimijoita riittävästi. Mietin kiivaasti, miten voisimme vaikuttaa tähän asiaan.